Ravintovalmentaja Christer Sundqvist jakaa kanssamme ravinnon ja terveyden tietämyksensä. Helppotajuisia ja maalaisjärkeviä ohjeita ja artikkeleita tulee lisää viikoittain. Christer Sundqvist on biologi, ravintovalmentaja ja filosofian tohtori. Ravinnon ja terveyden aakkoset ovat ylhäällä ja niitä klikkaamalla pääset aakkosten mukaiseen aiheeseen.
 

Proteiinit - yleistietoa

Proteiini tulee kreikkalaisesta sanasta ”proteos”, joka tarkoittaa ”tärkeintä”. Tämä kuvastanee sitä tosiseikkaa, että ilman proteiineja (valkuaisaineita) ihminen ei voi elää. Proteiinit ovat välttämättömiä kemiallisissa reaktiossa ja ne muodostavat noin 50 % tyypillisen solun kuivapainosta. 

Ihmisessä on proteiinia n. 10-12 kg. Proteiini, jota elimistö ei tarvitse, käytetään energia-aineenvaihduntaan tai se varastoituu rasvana. Eläinproteiini on ihmiselle täysipainoisinta, mutta käytännössä suuri osa proteiineista voidaan yhtä hyvin hankkia monipuolisesta kasvisruoasta.

Proteiinit muodostuvat ketjuuntuneista typpeä sisältävistä aminohapoista. Aminohappoja on klassisen jaottelun mukaan kaksikymmentä erilaista (alaniini, arginiini, asparagiini, asparagiinihappo, fenyylialaniini, glutamiini, glutamiinihappo, glysiini, histidiini, isoleusiini, kysteiini, leusiini, lysiini, metioniini, proliini, seriini, treoniini, tryptofaani, tyrosiini, valiini). Lisäksi aminohappoihin lasketaan vielä mm. nämä: homokystiini, kystiini ja tauriini. Ravinnosta saatavat proteiinit pilkkoutuvat suoliston soluissa aminohapoiksi, jotka sitten siirtyvät elimistön käytettäväksi.

Monipuolisen ravinnon nauttiminen on erityisen tärkeää erilaisten aminohappojen saamiseksi. Elimistömme osaa muodostaa osan aminohapoista itse, mutta useimpia se ei kykene valmistamaan (välttämättömät aminohapot). Aminohapot osallistuvat moniin biokemiallisiin reaktioihin. Aminohappoja käytetään mm. lihasten, hormonien ja entsyymien rakennusaineena. Proteiinin päivittäinen tarve vaihtelee liikunnallisuuden ja yksilöllisten erojen mukaan. Kuitenkin n. 1.5-2.5 g kehon painokiloa kohti on hyvä nyrkkisääntö. Energiaa proteiineissa on 4kcal/gramma (17Kj/g).

Proteiinit voidaan luokitella ns. biologisen arvon perusteella (proteiinin käyttö elimistössä imeytynyttä proteiinigrammaa kohti). Muitakin luokittelukeinoja on. Korkeimman biologisen arvon saavat: hydrolysaatit (esim. urheilijoille tarkoitetut maitoheravalmisteet) (110-159), kananmuna (100), lehmänmaito (91), kala (83), naudanliha (83), kananliha (79).

Proteiinit voidaan jakaa niiden tehtävien mukaisella luokittelulla:

1) Rakenneproteiinit (kollageeni ja elastiini jänteissä ja nivelsiteissä)
2) Supistuvat proteiinit (aktiini ja myosiini, tarvitaan lihassupistuksessa)
3) Varastoproteiinit (myoglobiini, hapen varastointi lihaksessa)
4) Kuljetusproteiinit (hemoglobiini, hapen kuljetus elimistössä)
5) Solukalvojen kantajaproteiinit (esim. glukoosin ja laktaatin kantajat)
6) Hormonit (insuliini, veren sokeritasapainon säätely)
7) Reseptorit (solukalvon tunnistinmolekyylejä, esim. proteiinihormoneille ja kasvutekijöille, viestin välitys solunsisäisille viestintäjärjestelmille)
8) Säätelyproteiinit (solujen tumassa DNA:n geneettinen kopiointi ja aktivaatio/esto, esim. lihassolujen ilmiasua säätelevät MyoD/Id proteiinit)
9) Puolustusproteiinit (vasta-aineita elimistölle vieraita molekyylejä vastaan, eli immunoglobuliinit)
10) Entsyymit (elimistön katalyyttejä, mahdollistavat aineenvaihduntareaktiot jo ruumiinlämmössä, esim. heksokinaasi)

Lue lisää:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Proteiinit
finfood.fi/finfood
http://ffp.uku.fi/intro/protein.htm

Etsi harvestservice.comin sivuilta: