|
Transrasvahapot
ovat kovia
Transrasvahapot
ovat tyydyttymättömiä rasvahappoja, joissa hiiliatomien
kaksoissidosten vetyatomit ovat eri puolella. Teollisia
transrasvoja pidetään erityisen huonoina rasvoina ja ne ovat
mahdollisesti mm. sydän- ja verisuonitautien taustalla.
Transrasvahappoja on kokonaan tai osittain hydratuissa
(”kovetetuissa”) kasvirasvoissa, mutta jonkin verran niitä
esiintyy myös muissa elintarvikkeissa. Hydrauksella
tarkoitetaan teollista tapahtumaketjua, jossa nestemäiset
kasviöljyt muutetaan puolikoviksi puhaltamalla niiden läpi
vetyä (hydrogen). Prosessi muuttaa rasvojen rakennetta ja
luonnetta siten, että ne soveltuvat paremmin
elintarvikkeiden suurtuotantoon ja säilyvyysaika pitenee.
Transrasvahappo on olomuodoltaan kova, ja se toimii
elimistössä kuten tyydyttynyt rasvahappo.
Transrasvoja
muodostuu luonnollisesti märehtijöiden vatsassa. Lehmän
pötsissä muodostuneella transrasvalla ei ilmeisesti
kuitenkaan ole samanlaisia haitallisia vaikutuksia kuin
keinotekoisesti tuotetuilla transrasvoilla.
Margariineissa
näitä teollisia transrasvahappoja oli aikoinaan yli 40% ja
voissa niitä on noin 5 prosenttia. Lisääntyneen
terveysvalistuksen johdosta transrasvojen osuutta
margariineissa on viime vuosina laskettu
voileipämargariineissa on enää alle 1 % transrasvaa.
Transrasvojen lähteet ovat muuttuneet aikojen kuluessa. Kun
vielä 1980-luvulla leivän päällä käytettävät margariinit
sisälsivät 15-17 % transrasvahappoja ja olivat merkittävin
transrasvahappojen lähde ovat suurimmat lähteet nykyään
esimerkiksi uppopaistetut tuotteet (ranskanperunat, munkit
ja lihapiirakat). Transrasvojen päälähteitä ovat nykyään
leipomotuotteet, joista tulee 33 % niiden saannista.

|
Transrasvat kovettavat valtimoita samaan tapaan kuin kovat
eläinrasvat. Tosin eläinrasvojen rooli valtimonkovetuksessa
on edelleen epäselvä ja kriitikkojen mielestä
epätyydyttävästi näytetty toteen. Transrasvahapot lisäävät
ateroskleroosin riskiä nostamalla veren LDL-kolesterolin
määrää js ne vähentävät veren HDL-pitoisuutta. Transrasvojen
epäillään myös häiritsevän sydämen rytmiä, lisäävän 2-tyypin
diabetesta, insuliiniresitenssiä ja keskivartalolihavuutta,
jopa mielenterveysongelmia. Kanadalaisista peräti 21%
ilmoittaa tarkkailevansa huolestuneena ruoan sisältämiä
transrasvoja. Syynä tähän pidetään transrasvoista jaettavan
tiedon lisääntymistä. Tanskalaisten selvitysten mukaan
elintarvikkeet voivat sisältää runsaastikin transrasvoja,
vaikka tuoteselosteessa ei ole mainittu mitään kovetetuista
kasvirasvoista. Tanskassa on annettu 2 % raja teollisesti
tuotettujen transrasvojen pitoisuudelle laskettuna
elintarvikkeiden sisältämästä rasvasta. USA:ssa tuli
tammikuun alusta vuonna 2007 voimaan laki, jonka mukaan
elintarviketuotteisiin on merkittävä niiden
transrasvapitoisuus. Suomessa on hyvin vaikea löytää
täsmällistä tietoa elintarvikkeiden transrasvapitoisuuksista.
Esimerkiksi Kansanterveyslaitoksen Fineli-tietokannassa
transrasvat ovat olleet vapaasti katsottavissa vasta
vuodesta 2006 lähtien. Lisäksi monet lukemat perustuvat
“reseptistä laskettuihin” arvoihin – ei todellisiin
analyysituloksiin. Tuotteen transrasvapitoisuus riippuu
kuitenkin paljolti siitä, millaista kasvirasvaa siinä on
käytetty. Tämä tieto on ainoastaan valmistajalla, eikä
pakkauksissa ole pakollista ilmoittaa transrasvapitoisuutta.
Seuraavat
elintarvikkeet sisältävät erityisen paljon transrasvaa ja
viisas kuluttaja välttänee näitä kokonaan: ranskanperunat,
sipsit, kasvirasvajäätelö, mikropopkornit, munkit, donitsit,
teolliset einekset, leivonnaiset, liemikuutiot, pussikeitot
ja ne suklaat joissa on käytetty kovetettuja kasvirasvoja.
Lue lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Transrasva
http://www.hiilaritietoiset.net/transrasva.htm
|
Etsi
harvestservice.comin sivuilta:
Christer:
Christerin blogi
Linkkivinkki:
Ruokavalio terveys ja
sairaudet


Lakeuden ALK-Rakennus Oy
|