|
Ylikunto on
vältettävissä
Ylikunnolla
tarkoitetaan sellaista pitkäaikaista ylirasittumistilaa,
joka seuraa liikuntaa harrastavalle silloin kun elimistölle
ei anneta riittävää mahdollisuutta palautua liiallisesta
fyysisestä ja psyykkisestä rasituksesta. Kaikenlainen
harjoittelu parantaa kuntoa ja on terveellistä, mutta
liiallisena se voi olla myös terveydelle haitallista.
Jokainen ihminen on yksilö ja jokaisella on omat rajansa
kuinka paljon rasitusta ja harjoittelua kestää. Tämä raja
muuttuu eri ikävaiheissa ja harjoittelua sopivasti
annostelemalla huippu-urheilijat pystyvät siirtämään tätä
rajaa yhä kovempaa rasitusta kestäväksi. Iän myötä tämä taso
jonkin verran laskee. Ikääntyvä keho kaipaa enemmän
palautumisaikaa, erityisesti kun mennään yli 40:n ikävuoden.
Jos tämä ihanteellinen taso ylitetään liiallisen
harjoittelun kautta, antamatta keholle aikaa palautumiseen,
niin siirrytään helposti ylirasitustilaan, puhutaan
ylikunnosta. Huippukunto ja ylikunto ovat aina lähellä
toisiaan. Ne erottaa toisistaan vain pieni raja. Jokainen
ihminen voi treenaamisen avulla saavuttaa sen hetkisen oman
huippukuntonsa. Jos tässä huippukunnon vaiheessa vielä
yritetään voimakkaasti nostaa kuntoa, niin helposti
kellistytään rajan toiselle puolelle. Huippukunto
saavutetaan aina ennen kuin siirrytään ylirasituksen
puolelle. Ylikunnossa kehon sietokyvyn raja on ylitetty.
Tällöin suorituskyky laskee, palautumisaika pitenee ja
terveysriskit kasvavat. Ylirasitustilassa elimistömme
puolustusjärjestelmä heikkenee ja silloin on suuri riski
sairastua esim. tulehdustauteihin.

Muistamalla
harjoittelun lisäksi levätä ja ruokailla riittävästi voidaan
välttää heikentyneestä palautumisesta johtuva ylikunto. On
osoittautunut vaikeaksi löytää jokin helposti mitattava
ominaisuus joka viestittäisi ylikuntoon joutumisen vaarasta.
Jotkut tutkijat sanovat reaktioaikojen hidastumisen
ennustavan parhaiten ylikuntotilan. Monet tutkijat pitävät
sykevaihtelua todennäköisesti parhaimpana mittarina kehon
rasitustilan arvioinnissa ja mahdollisen ylikunnon
havaitsemiseksi urheilijoilla. Muita ennusmerkkejä
ylikunnosta ovat: harjoittelu ei kiinnosta, voimat ovat
vähissä, lihakset hapottuvat helposti, unensaanti vaikeutuu,
voimakas hikoilu levossa tai hikoilun puuttuminen kokonaan,
palautuminen treenistä kestää kauan, ruokahalu on valtava
tai tosi heikko, voimakas jano tai janottomuus, psyyke käy
ylikierroksilla tai on masentuneisuutta ja flegmaattisuutta,
on pientä kuumetta koko ajan, tulee esiin outoja
syömistottumuksia, yöllä näkyy painajaisia, pelokas ja
säikky olemus.
|
Ylirasitustila voi tulla joko pitkään jatkuneesta kovasta
harjoittelusta tai sitten yhden tai muutaman erittäin kovan
harjoituksen jälkeen. Elimistö on pitkään liikkunut
sietokyvyn ylärajoilla ja loppujen lopuksi tämä sietokyvyn
raja ylittyy. Palautuminen pitkällä aikavälillä tulleesta
ylirasitustilasta on hidasta ja vaatii kärsivällisyyttä.
Ylirasitustila voi siis tulla myös yhden tai muutaman
erittäin kovan harjoituksen jälkeen. Lihas- ja
maksaglykogeenit ovat loppuneet, vesi- ja suolatasot
elimistössä ovat sekaisin ja proteiinia on saatettu kuluttaa
energiantuotantoon. Tällainen tila voi tulla muutaman päivän
aikana useiden tuntien suoritusten jälkeen, jolloin ei ole
kunnolla täydennetty kehon energia- ja nestevarastoja. Näin
käy usein esim. leiriharjoittelussa. Tässä tapauksessa kehon
puolustusjärjestelmä on heikentynyt ja silloin on suuri
riski saada jokin tauti elimistöön. Palautuminen tällaisesta
tilanteesta on kuitenkin nopeaa kunhan muistetaan levätä ja
ruokailla riittävästi. Se on useimmiten ohi kuntotasosta
riippuen 2-4 päivän lepojaksolla ja energiavarastojen
täydentämisellä.
Urheilijan on
muistettava, että harjoittelun sietokykyyn vaikuttaa
fyysisen rasituksen lisäksi myös henkinen ja tunne-elämän
rasitus. Voimakkaat henkiset ponnistelut esim. opiskelussa
tai töissä lisäävät urheilijan kokonaisrasitusta. Sama
vaikutus on myös tunne-elämän pettymyksillä esim.
ihmissuhdeongelmilla. Tällaisten paineiden aikana olisi
fyysistä rasitusta osattava keventää, muuten elimistön
tasapaino järkkyy ja siirrytään helposti ylirasituksen
puolelle. Usein urheilija ihmettelee ylirasituksen
syntymistä, vaikka itse harjoittelussa ei ole tapahtunut
muutoksia. Ylirasituksen synty juontaa silloin juurensa
muuhun urheilijaa kohtaavaan rasitukseen. Henkisesti
rasittavana aikana ei tulisi yrittää suorittaa vaativaa
harjoitusohjelmaa, vaan päinvastoin harjoittelua tulisi
keventää.

Ravinnon osuus
on merkittävä palautumisessa. Ravintoaineilla on kyky
kiihdyttää energia-aineenvaihduntaa sympaattisen
hermojärjestelmän kautta. Tärkeää on syödä paljon
laadukasta, tuoretta ruokaa. Tilanteissa, joissa ylirasitus
on jatkunut jo pitkään ja se on heikentänyt voimatasoja,
ovat proteiinit tärkeitä. Alkuvaiheessa ravinnon laatua
tulee keventää ja syödään paljon vihanneksia ja hedelmiä.
Hiilihydraatit tulisi saada kasvisvoittoisesta ravinnosta.
Rasvaisia ruokia kannattaa välttää, koska ne hidastavat
aineenvaihduntaa. Kasvisvoittoisen ravinnon rinnalle otetaan
mukaan vähärasvainen liha ja kala sekä myös kasvispohjaiset
valkuaiset, herneet, pavut, soija, pähkinät. Jos
täysiarvoisen kasvisruoan syöminen tympäisee, silloin voi
olla hyvä turvautua luonnontuotteista valmistettuihin
lisäravinteisiin hyvän vitamiini- ja hivenainetason
takaamiseksi.
Lue lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylikunto
veteraaniurheilija.blogspot.com/2006/01/
|
Etsi
harvestservice.comin sivuilta:
Christer:
Christerin blogi
Linkkivinkki:
Ruokavalio terveys ja
sairaudet

|