Ravintovalmentaja Christer Sundqvist jakaa kanssamme ravinnon ja terveyden tietämyksensä. Helppotajuisia ja maalaisjärkeviä ohjeita ja artikkeleita tulee lisää viikoittain. Christer Sundqvist on biologi, ravintovalmentaja ja filosofian tohtori. Ravinnon ja terveyden aakkoset ovat ylhäällä ja niitä klikkaamalla pääset aakkosten mukaiseen aiheeseen.
 

Ylikunto on vältettävissä

Ylikunnolla tarkoitetaan sellaista pitkäaikaista ylirasittumistilaa, joka seuraa liikuntaa harrastavalle silloin kun elimistölle ei anneta riittävää mahdollisuutta palautua liiallisesta fyysisestä ja psyykkisestä rasituksesta. Kaikenlainen harjoittelu parantaa kuntoa ja on terveellistä, mutta liiallisena se voi olla myös terveydelle haitallista. Jokainen ihminen on yksilö ja jokaisella on omat rajansa kuinka paljon rasitusta ja harjoittelua kestää. Tämä raja muuttuu eri ikävaiheissa ja harjoittelua sopivasti annostelemalla huippu-urheilijat pystyvät siirtämään tätä rajaa yhä kovempaa rasitusta kestäväksi. Iän myötä tämä taso jonkin verran laskee. Ikääntyvä keho kaipaa enemmän palautumisaikaa, erityisesti kun mennään yli 40:n ikävuoden. Jos tämä ihanteellinen taso ylitetään liiallisen harjoittelun kautta, antamatta keholle aikaa palautumiseen, niin siirrytään helposti ylirasitustilaan, puhutaan ylikunnosta. Huippukunto ja ylikunto ovat aina lähellä toisiaan. Ne erottaa toisistaan vain pieni raja. Jokainen ihminen voi treenaamisen avulla saavuttaa sen hetkisen oman huippukuntonsa. Jos tässä huippukunnon vaiheessa vielä yritetään voimakkaasti nostaa kuntoa, niin helposti kellistytään rajan toiselle puolelle. Huippukunto saavutetaan aina ennen kuin siirrytään ylirasituksen puolelle. Ylikunnossa kehon sietokyvyn raja on ylitetty. Tällöin suorituskyky laskee, palautumisaika pitenee ja terveysriskit kasvavat. Ylirasitustilassa elimistömme puolustusjärjestelmä heikkenee ja silloin on suuri riski sairastua esim. tulehdustauteihin.

Muistamalla harjoittelun lisäksi levätä ja ruokailla riittävästi voidaan välttää heikentyneestä palautumisesta johtuva ylikunto. On osoittautunut vaikeaksi löytää jokin helposti mitattava ominaisuus joka viestittäisi ylikuntoon joutumisen vaarasta. Jotkut tutkijat sanovat reaktioaikojen hidastumisen ennustavan parhaiten ylikuntotilan. Monet tutkijat pitävät sykevaihtelua todennäköisesti parhaimpana mittarina kehon rasitustilan arvioinnissa ja mahdollisen ylikunnon havaitsemiseksi urheilijoilla. Muita ennusmerkkejä ylikunnosta ovat: harjoittelu ei kiinnosta, voimat ovat vähissä, lihakset hapottuvat helposti, unensaanti vaikeutuu, voimakas hikoilu levossa tai hikoilun puuttuminen kokonaan, palautuminen treenistä kestää kauan, ruokahalu on valtava tai tosi heikko, voimakas jano tai janottomuus, psyyke käy ylikierroksilla tai on masentuneisuutta ja flegmaattisuutta, on pientä kuumetta koko ajan, tulee esiin outoja syömistottumuksia, yöllä näkyy painajaisia, pelokas ja säikky olemus.

Ylirasitustila voi tulla joko pitkään jatkuneesta kovasta harjoittelusta tai sitten yhden tai muutaman erittäin kovan harjoituksen jälkeen. Elimistö on pitkään liikkunut sietokyvyn ylärajoilla ja loppujen lopuksi tämä sietokyvyn raja ylittyy. Palautuminen pitkällä aikavälillä tulleesta ylirasitustilasta on hidasta ja vaatii kärsivällisyyttä. Ylirasitustila voi siis tulla myös yhden tai muutaman erittäin kovan harjoituksen jälkeen. Lihas- ja maksaglykogeenit ovat loppuneet, vesi- ja suolatasot elimistössä ovat sekaisin ja proteiinia on saatettu kuluttaa energiantuotantoon. Tällainen tila voi tulla muutaman päivän aikana useiden tuntien suoritusten jälkeen, jolloin ei ole kunnolla täydennetty kehon energia- ja nestevarastoja. Näin käy usein esim. leiriharjoittelussa. Tässä tapauksessa kehon puolustusjärjestelmä on heikentynyt ja silloin on suuri riski saada jokin tauti elimistöön. Palautuminen tällaisesta tilanteesta on kuitenkin nopeaa kunhan muistetaan levätä ja ruokailla riittävästi. Se on useimmiten ohi kuntotasosta riippuen 2-4 päivän lepojaksolla ja energiavarastojen täydentämisellä.

Urheilijan on muistettava, että harjoittelun sietokykyyn vaikuttaa fyysisen rasituksen lisäksi myös henkinen ja tunne-elämän rasitus. Voimakkaat henkiset ponnistelut esim. opiskelussa tai töissä lisäävät urheilijan kokonaisrasitusta. Sama vaikutus on myös tunne-elämän pettymyksillä esim. ihmissuhdeongelmilla. Tällaisten paineiden aikana olisi fyysistä rasitusta osattava keventää, muuten elimistön tasapaino järkkyy ja siirrytään helposti ylirasituksen puolelle. Usein urheilija ihmettelee ylirasituksen syntymistä, vaikka itse harjoittelussa ei ole tapahtunut muutoksia. Ylirasituksen synty juontaa silloin juurensa muuhun urheilijaa kohtaavaan rasitukseen. Henkisesti rasittavana aikana ei tulisi yrittää suorittaa vaativaa harjoitusohjelmaa, vaan päinvastoin harjoittelua tulisi keventää.

Ravinnon osuus on merkittävä palautumisessa. Ravintoaineilla on kyky kiihdyttää energia-aineenvaihduntaa sympaattisen hermojärjestelmän kautta. Tärkeää on syödä paljon laadukasta, tuoretta ruokaa. Tilanteissa, joissa ylirasitus on jatkunut jo pitkään ja se on heikentänyt voimatasoja, ovat proteiinit tärkeitä. Alkuvaiheessa ravinnon laatua tulee keventää ja syödään paljon vihanneksia ja hedelmiä. Hiilihydraatit tulisi saada kasvisvoittoisesta ravinnosta. Rasvaisia ruokia kannattaa välttää, koska ne hidastavat aineenvaihduntaa. Kasvisvoittoisen ravinnon rinnalle otetaan mukaan vähärasvainen liha ja kala sekä myös kasvispohjaiset valkuaiset, herneet, pavut, soija, pähkinät. Jos täysiarvoisen kasvisruoan syöminen tympäisee, silloin voi olla hyvä turvautua luonnontuotteista valmistettuihin lisäravinteisiin hyvän vitamiini- ja hivenainetason takaamiseksi.

Lue lisää:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ylikunto
veteraaniurheilija.blogspot.com/2006/01/

Etsi harvestservice.comin sivuilta: