Lakeuden ALK-Rakennus Oy

   
Sääinfoa!

Pilvet koostuvat hyvin pienistä vesipisaroista tai jääkiteistä. Nämä pisarat ovat erittäin pieniä ja kevyitä, siksi ne voivat leijua ilmassa. Kaikki ilma sisältää vettä. Maan läheisyydessä vesi muodostuu näkymättömäksi kaasuksi, eli vesihöyryksi.

Lämpimän ilman noustessa ylös se laajenee ja viilenee. Viilennyt ilma ei kykene kannattelemaan niin paljon pieniä vesipisaroita kuin lämmin ilma. Viileässä ilmassa osa pisaroista tiivistyy pienimmiksi pisaroiksi, jotka leijailevat ilmassa. Näistä pienistä vesipisaroista muodostuu pilviä.

Pilvet heijastavat auringonvaloa, siksi ne ovat monenvärisiä, aina sen mukaan kuinka aurinko heijastuu niissä; valkoisina kun aurinko päiväsaikaan paistaa suoraan niiden läpi, auringonvalon tulosuunnasta riippuen pilviin muodostuu myös harmaita ja mustia värejä. Koska auringonvalo heijastuu pilvissä, niin siksi auringonlaskun aikaan pilvissä on myös punertavia, keltaisia ja oranssin sävyjä.

Pilvet muodostuvat kun aurinko lämmittää ilmaa, kostea ilma jäähtyy; ja myös kun kylmennyt ilma liikkuu lämpimän veden päälle. Kun pilvessä oleva lämpötila on lämpimämpää kuin sen ulkopuolella oleva ilma, niin sen seurauksena pilvi leijuu. Tuuli liikuttaa pilviä. Korkealla olevat säikeiset untuvapilvet liikkuvat ilmavirtausten mukana, joskus jopa n. 150 kilometriä tunnissa.

Sumu on ilmassa olevaa pientä tiivistynyttä vesihöyryä. Sumupilvi leijuu yleensä lähellä maanpintaa, joskus se leijuu myös vähän korkeammalla. Keväällä ja kesällä aamuyön ja auringon nousun aikaan lämpötilan ollessa alimmillaan alkaa muodostumaan sumua. Sumuisin aika Suomessa on kuitenkin syksyllä, jolloin erittäin kosteata ilmaa virtaa Atlantin valtamereltä Pohjoismaihin.

Sade. Vesisade muodostuu monin eri tavoin. Pilvet kehittävät vesisateen kun lämmin ilma laajenee ja nousee ylös, jonka seurauksena ilma jäähtyy; kaksi erilämpöistä ilmamassaa (kylmä ja lämmin) kohtaavat, kylmempi ilmassa menee lämpimämmän ilmamassan alapuolelle pakottaen lämpimämmän ilmamassan nousemaan ylös; jokin este esim. vuori pakottaa ilmavirtaus nousemaan ylös.

Pienet vesipisarat muodostuvat lämpimästä ilmasta. Kesäisin lämmin ilma on yleensä erittäin kosteaa. Kun pieniä vesipisaroita muodostuu tarpeeksi niistä syntyy pilviä. Pilvien kerätessä lisää pieniä vesipisaroita muodostuu isompia pisaroita pilveen. Kun pisarat kasvavat suuremmiksi ja painavimmiksi (ilma ei kanna niitä enää), niin ne putoavat sateena maan päälle (painovoiman takia).

Jos olet kirjoittanut asiallisen tekstin liittyen säähän tai sääilmiöihin, lähetä  Harvestserviceen palautelaatikon kautta.  Linkkiehdotuksia myös vastaanotetaan:
Ehdota linkkiä

 
Luonnonvoimat info

Salama on sähkövirtaa. Ukkospilven sisällä ylhäällä taivaalla monet pienet jääkiteet törmäävät toisiinsa kun ne liikuskelevat ilmassa. Kaikki nämä yhteentörmäykset luovat sähkövarauksen. Vähän ajan päästä, koko pilvi on täynnä sähkövarauksia. Positiivinen varaus (protonit) muodostuu pilven yläosaan ja negatiivinen varaus (elektronit) muodostuu pilven alareunaan. Positiivisen ja negatiivisen varauksen seurauksena syntyy esisalama ja pääsalama. Yleensä esisalama syntyy pilvestä ja pääsalama maanpinnalta. Esisalama synnyttää kanavan pääsalamalle, jonka jälkeen ne syöksyvät toisiaan kohti. Ihmissilmä ei kykene havaitsemaan pääsalamaa (erittäin nopea), vaan näkee ainoastaan esisalaman kulkusuunnan. Pääsalama neutralisoi esisalaman ja näin on tapahtunut salamanisku.

Ukkonen. Salamointi aiheuttaa ukkosen äänen. Salama kulkee pilvestä maahan ilmakanavan kautta. Välähdyksen tapahtuessa ilma vetäytyy takaisin ylös ja luo voimakkaan ääniaallon (ukkosen äänen). Syy miksi näemme salamaniskun ennen ukkosen ääntä johtuu siitä että valo kulkee ääntä nopeammin.

Maanjäristykset syntyvät kun mannerlaatat liikkuvat,  erkaantuvat toisistaan, mannerlaatat hankautuvat tai kun mannerlaatat liukuvat toistensa alle. Mannerlaattojen liikkeet saavat aikaan maankuoren värähtelyä, joista syntyy maanjäristyksiä. Yli 5 Richterin asteen maanjäristys saa aikaan isoja tuhoja.

Hurrikaani. Hurrikaaneja muodostuu kaikkina vuodenaikoina, mutta tihein esiintymisjakso on heinäkuusta marraskuuhun. Aktiivisimmat ajanjaksot hurrikaaneilla on elo- ja syyskuu. Vuodessa on keskimäärin 3-4 trooppista myrskyä, joiden kestoaika vaihtelee yhdestä päivästä kolmeenkymmeneen päivään. Näiden ajanjaksojen aikana hurrikaani kykenee saamaan aikaan valtavia tuhoja.

Hurrikaani voi muodostua vain lämpimillä vesialueilla ja veden lämpötilan tulee olla vähintään n. 27 C (veden syvyys vähintään 50 m) ja ilmankosteuden tulee olla korkea sekä matalapainetta. Vesi on energiaa, joka lämmetessään antaa myrskylle voimia kasvaa suuremmaksi ja tuhoisammaksi. Lisääntyvä energia merestä (vedestä) haihtuu vesihöyryyn ja sen tiivistyessä vesihöyry muuttuu pilviksi ja sateeksi. Yleensä hurrikaanit liikkuvat 16 km/h, mutta kasvaessaan koko ajan isommiksi niiden liikkumisnopeus kasvaa.

Hurrikaanin keskus (silmä) on rauhallisin alue trooppisessa myrskyssä. Keskuksen koko voi olla läpimitaltaan 20-50 kilometriä. Keskusta (hurrikaanin silmä) on kuin tummanharmaa aukko jota ympäröi voimakas tuuli ja sade.

Vaarallisin alue on silmän (keskuksen) seinämä. Silmän seinämä muodostuu pilvistä, jotka ympäröivät keskusta. Silmän seinämä imee pois keskuksesta pilvet ja sateen. Silmän seinämän pilvet voivat liikkua yli 250 km/h nopeudessa. Kun voimakas tuuli saa pilvet lähentymään toisiinsa silmän seinämässä, niin sen seurauksena hurrikaani liikkuu todella nopeasti ja tuhoisan vaarallisesti. Spiraalimainen tuuli työntää lämmintä ilmaa hurrikaaniin, joka toimii hurrikaanin energianlähteenä. Ilman työntyessä ylös syntyy lisää tuulta ja paljon sadetta.

Kierteiset alueet ovat ohuita pilviä, jotka ympäröivät silmän seinämää. Tämä on hurrikaanin laajin osa ja tässä osassa yleensä sataa eniten vettä. Tämä sade aiheuttaa tulvia monissa tapauksissa.

Hurrikaanin muodostumiseen tarvitaan lämmin jakso merialueilla. Ilma alkaa lämpiämään ja haihtumaan, jolloin muodostuu pilviä ja sadetta (toisinaan ukkosta). Lämmin ilma imeytyy myrskyn keskukseen ja synnyttää hurrikaanin. Kun tuuli puhaltaa 62 km/h nopeudella on kysymys trooppisesta myrskystä, saavuttaessaan 120 km/h nopeuden tai sitä suuremman on kysymys hurrikaanista. Trooppinen myrsky saa aikaan myös suuria vahinkoja ja tuhoja. Trooppiset hirmumyrskyt heikkenevät ja häviävät kun ne ajautuvat mantereelle pois veden päältä tai jos ne ajautuvat kylmien merivirtojen päälle. Jotkut Suomessa esiintyvistä syysmyrskyistä ovat trooppisten hirmumyrskyjen jäänteitä.

Tsunami on sarja aallokoita meressä, jonka saa aikaan maanjäristys (veden alla sekä maan päällä), maanvyörymä, vulkaaniset purkaukset sekä meteoriitin tippuminen veteen.

Tsunamiaallot (hyökyaallot) saavuttavat jopa 700-800 kilometrin tuntinopeuden. Kun tsunamiaalto saavuttaa rannikon on se voinut kasvaa kymmenien metrien korkuiseksi vesiseinämäksi.

Jos huomaat linkin joka ei toimi, oletko ystävällinen ja ilmoitat siitä palautelaatikon kautta!

Etsi harvestservice.comin sivuilta: